Background
11.3.2022

Historia uusiksi

Sotien historiaa

Tätä kirjoittaessani Euroopan ja koko maailman tilanne on epävakainen. Kun pari vuotta kestänyt koronapandemia on vihdoin hellittämässä, on uusi kriisi on jo tullut tilalle. Tuskin kukaan osasi odottaa, että Euroopan turvallisuustilanne huononisi näin nopeasti ja että yhdessä Euroopan maassa käytäisiin sotaa, joka edellyttää sekä EU:n että Suomen päättäjiltä nopeaa reagointia. Toisaalta koronapandemia ja meneillään oleva Ukrainan sota ovat entisestään lähentäneet Euroopan maita ja syventäneet niiden välistä yhteistyötä.


Sotaa ja sen seurauksia pystytään tarkemmin arvioimaan vasta vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin. Vielä eivät toisen maailmansodan haavatkaan ole kunnolla parantuneet, kun jo ollaan keskellä uutta konfliktia. Jos ihminen olisi oppinut virheistään, ei sotiakaan olisi tarvinnut käydä historian aikana kuin yksi.


Ihmiskunnan historia on täynnä sotia ja verenvuodatusta. Sotia on käyty kaikissa maanosissa ja kaikkina aikakausina. Teknologia ja sodankäynnin luonne on toki vuosisatojen kuluessa muuttunut, mutta ihminen ei. Jokaisella aikakaudella on ollut omat hirmuvaltiaansa, jotka eivät ole ajatelleet kuin omaa etuaan. Ennemmin tai myöhemmin heidän oma vallanhimonsa on kuitenkin tuhonnut heidät. Niin tulee varmasti käymään jatkossakin.

Tek­no­lo­gia ja tie­don­kul­ku

Euroopan historiaa kirjoitetaan nyt uusiksi. Sitä tosin diktaattorit ovat tehneet kaiken aikaa. Itänaapurissamme propaganda ja historian vääristely ovat tunnetusti toimineet valitettavan hyvin jo vuosikymmeniä. Ihmisellä on taipumus uskoa siihen, mitä hänelle pienestä pitäen opetetaan.


Jos mennään hieman kauemmas, Aasian maihin, ei luotettavan tiedon saanti ole sielläkään itsestään selvää. On käsittämätöntä ja myös surullista, miten helposti vielä näin digitekniikan aikanakin - tai ehkä juuri siksi - suuret kansanjoukot ovat helposti manipuloitavissa. 


Toisaalta oikean ja väärän tiedon erottaminen on nykyisen informaatiotulvan keskellä tullut yhä vaikeammaksi. Eikä tilannetta helpota se, että tieto kulkee sekunneissa sekä kuvien että sanojen muodossa vaikka maapallon toiselle puolelle.


Kehittynyt teknologia on sotatilanteessa sekä etu että haitta. Nykyisessä sodankäynnissä ei pelkkä sotilaallinen ylivoima riitä, vaan tarvitaan myös teknistä osaamista. Enää ei joka paikkaan tarvitse lähettää sotilaita, vaan sodankäynnissä voidaan käyttää ohjuksia, drooneja ja muuta "etätekniikkaa". Katkaisemalla esimerkiksi internetyhteys, sähkön, lämmön tai kaasun jakelu voidaan aiheuttaa merkittävää haittaa vastapuolelle ja yhteiskunnan toiminta käytännössä lamauttaa.


Mutta toisaalta teknologia mahdollistaa nopean tiedonsaannin silloinkin, kun ei päästä paikan päälle raportoimaan. Satelliittikuvista voidaan seurata joukkojen etenemistä tarvittaessa vaikka neliömetrin tarkkuudella. Nyt internetin ja matkapuhelinten aikana tietoa on enää vaikea pimittää niissäkään maissa, joissa tiedonkulkua yritetään rajoittaa. Tietotekniikka on vahvasti mukana sekä kriisien synnyssä että ratkaisemisessa.

Mitä his­to­rias­ta halutaan oppia?

Onneksi historian opetus ja myös oppikirjat ovat omista kouluajoistani muuttuneet monipuolisemmiksi. Alakoulussa historian opiskelu aloitetaan kivikaudesta edeten siitä pronssi- ja rautakauteen. Viidennellä luokalla luetaan myös muun muassa Egyptin korkeakulttuurista, antiikin Kreikasta ja Roomasta, viikinkiajasta ja Euroopan keskiajasta. Kirjoissa on runsaasti sekä valokuvia, piirroksia että kaavioita, toisin kuin oman lapsuuteni historian oppikirjoissa. Nykyisissä kirjoissa on esitelty myös erilaisia historiallisia keksintöjä, mikä minusta on hienoa.


Mutta parannettavaakin löytyy. En ole koskaan lukenut tai kuullut kenenkään puhuvan esimerkiksi sellaisista minua kiinnostavista yksityiskohdista kuin hampaiden puhdistamisesta ennen hammastahnan keksimistä, tai miten suuri merkitys Turun tuomiokirkon kellolla oli jo vuosisatoja sitten tarkkana ajannäyttäjänä. Eikä ylipäänsä kellojen, valaistuksen, kotien sisustuksen ja ihmisten pukeutumisen historiasta. 


Onkohan kukaan kysynyt lapsilta ja nuorilta, mitä asioita he haluaisivat historiasta lukea? Kuka määrää sen, mitä historiasta kerrotaan tuleville sukupolville?

1645440400446_20210616_151457-me.jpg

Timo Aunio

Suullisten ja kirjallisten tarinoiden kertoja

Kommentit

Yh­teys­tie­dot

+358 44 2726256

tinde60@gmail.com

Y-tunnus 2832225-5

© Tarinataituri 2022. Kaikki oikeudet pidätetään.